Movers & Shakers –haastattelussa: Marcel Wassink, Philips Speech Recognition Systemsin toimitusjohtaja

March 20, 2008

Marcel Wassink, 42, aloitti Philips Speech Recognition Systems –yhtiön palveluksessa vuonna 1999 myynti- ja markkinointijohtajana.

Marcel Wassink		Vuodesta 2002 lähtien hän on johtanut yritystä. Wassink on laajentanut liiketoimintaa teknologian kehittelystä industrial grade –ratkaisujen tarjontaan pyrkimyksenä tehostaa tietojen tallennusta ja käsittelyä terveydenhuoltosektorilla. Luomalla maailmanlaajuisen yhteistyökumppaneiden verkoston, johon kuuluu yritystä, Marcel Wassink on voimistanut Philips Speech Recognition Systemsin jatkuvaa kasvua.
Ansioistaan yritys sai Frost & Sullivanin vuoden 2007 Global Excellence Award -palkinnon. Ennen siirtymistään Philipsille Wassink työskenteli Benelux-maissa ja Isossa-Britanniassa Fujitsu-yhtiön palveluksessa. Hänen vastuullaan olivat myynti- ja markkinointitehtävät, ja yli kolmen vuoden ajan hän toimi European Business Managerina. Marcel Wassink on suorittanut maisterin tutkinnon (M.Sc.) tietojenkäsittelytieteissä Delftin Teknillisessä korkeakoulussa Alankomaissa. Marcel Wassinkia haastatteli HealthTech Wireen toimittaja Armin Scheuer Frost & Sullivan puolesta.

HTW: Puheentunnistusta on käytetty jo pitkään, mutta siihen liittyvä palaute ei ole ollut aina positiivista. Kuinka Philips Speech Recognition Systemsin onnistui tuoda teknologia sairaaloihin ympäri maailmaa?
WASSINK: Se, että keskitymme tiettyihin terveydenhuollon markkinoiden tarpeisiin ja täydennämme osaamistamme vankalla kliinisellä asiantuntemuksella, antaa hyvän perustan luoda ratkaisuja, jotka parantavat sairaala-asiakirjojen käsittelyn tarkkuutta, helppoutta ja tehokkuutta. Tähän on päästy tekemällä tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon IT-hankkijoiden kanssa, joiden välityksellä olemme saaneet suoraa palautetta käyttäjiltä. Näin olemme voineet jatkuvasti kehittää teknologiaa industrial grade –tasoille asti.
Alallamme haasteet ovat todella suuria. Odotamme puheentunnistusteknologian selviytyvän tulevaisuudessa kahdesta hyvin vaativasta tehtävästä. Ensinnäkin sen on kyettävä tallentamaan ja ymmärtämään jäsentymätöntä puhuttua tietoa. Toiseksi sen on kyettävä muuttamaan tämä tieto strukturoiduksi tekstiksi huomioiden samalla, että sitä on tarkoitus käyttää arkaluontoisiin terveydenhoidollisiin tarkoituksiin ja elintärkeisiin päätöksiin. Tämä edellyttää perusteellista asiantuntemusta sekä yksityiskohtaista asiakaslähtöistä ja kliinistä ymmärrystä, jotta on mahdollista saavuttaa terveydenhuollon vaatima taso työn tarkkuudessa, helppoudessa ja tehokkuudessa. Nämä painotukset ovat edistäneet puheentunnistuksen laajaa käyttöä kaikilla terveydenhuollon sektoreilla ympäri maailmaa.
HTW: Onko eri terveydenhoitojärjestelmien välillä alueellisia tai kansallisia eroja siinä, miten innokkaita ne ovat käyttämään innovatiivista tietojen tallennusta ja käsittelyä?
WASSINK: Markkina-alueellamme radiologit ovat selvästi suunnannäyttäjiä. Koska asiakirjojen työstämiseen kuluva aika vain kasvaa resurssien samalla pienentyessä, he tarvitsevat uusia ratkaisuja pitääkseen yllä palvelutasoa. Skotlantilaisen Aberdeen Royal Infirmary –sairaalan röntgenosastolla laitettiin 60 käyttäjän lausuntojen teko kokonaan ohjaukseen. Nyt radiologit voivat luoda lausuntonsa välittömästi, eikä heidän tarvitse enää odottaa pitkiä aikoja, joskus jopa viikkoja diagnoosin jälkeen, että saavat takaisin puhtaaksikirjoitetut sanelunsa allekirjoittamista varten. Myös jatkuvat puhelinsoitot ja kyselyt keskeneräisistä lausunnoista jäävät pois. Sen jälkeen, kun radiologian puheentunnistus on päässyt vauhtiin, koko sairaala vähitellen oivaltaa muutoksen, minkä seurauksena käyttäjät yleensä suoraan pyytävät tietoja teknologiastamme ja palveluistamme. Toinen liiketoimintaamme tukeva trendi on sähköisten potilaskertomusjärjestelmien käyttöönotto. Niitä pidetään keskeisinä tekijöinä potilasturvallisuuden parantamisen ja hoitovirheiden rajoittamisen kannalta. Lääkäreiden vastustus on kuitenkin vielä voimakasta johtuen tietojen tallentamisen joustamattomuudesta ja hankaluudesta. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus lääkäreiden ja sähköisten potilaskertomusjärjestelmien välillä uskotaan poistavan käyttöönoton esteet. Tämän vuoksi olemme erityisen aktiivisia tällaisia järjestelmiä suosivilla markkinoilla kuten USA:ssa, Pohjoismaissa ja Saksassa. Belgiassa AZ Sint-Jan -sairaalassa SpeechMagic integroitiin sähköisen potilaskertomusjärjestelmän kanssa, minkä seurauksena lausuntojen käsittelyajat lyhenivät jopa 60 %:lla. Puheentunnistukseen perustuva puhtaaksikirjoitus on ainakin kaksi kertaa nopeampaa kuin manuaalinen puhtaaksikirjoitus, mikä sairaalan lääkärien mukaan on parantanut heidän hoitotyönsä laatua. Olimme hieman yllättyneitä nähdessämme kokonaisten kaupunkien ja alueellisten terveydenhuollon palvelukeskusten ryhtyvän optimoimaan tietojen tallennus- ja käsittelyjärjestelmiään. Terveydenhuolto on muutosten keskellä; tuotteiden toimittajat ja viranomaiset ovat valmiita kohtaamaan demografiset haasteet ja karsimaan suurta hoitovirheiden määrää.
HTW: Millaisia virheitä tarkoitatte?
WASSINK: Virheitä voi tapahtua milloin tahansa hoitoprosessin aikana. Kysymys voi olla väärästä lääkityksestä tai hoitomenetelmästä, virheellisistä tai myöhästyneistä tutkimustuloksista. Euroopan komissio arvioi terveydenhuoltosektoria, joka on jäänyt jälkeen muista tuotantoaloista ja palveluista, jotka ovat ottaneet käyttöön systemaattisia turvallisuusprosesseja. Komissio suositteleekin uuden teknologian käytön optimoimista terveydenhuollossa esimerkiksi hankkimalla sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä. Toisen tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä EU-kansalaisesta piti hoitovirheitä merkittävänä ongelmana maassaan. Iso-Britannia raportoi joka vuosi 850 000 hoitovirheestä, ja Yhdysvalloissa Institute of Medicine on arvioinut, että vuosittain tapahtuu 98 000 kuolemaan johtavaa onnettomuutta. Tämänhetkinen hoitovirheiden määrä on ihan liian korkea. Hallitusten, terveydenhuollon organisaatioiden ja teknologiayritysten on reagoitava tällaisiin lukuihin. Markkinoiden kehitys osoittaa, että ne ovat jo lähteneet liikkeelle.
HTW: Kuinka laajassa mittakaavassa terveydenhuolto on kiinnostunut puheentunnistuksesta?
WASSINK: Maailman suurin puheentunnistusta käyttävä terveydenhuollon toimipiste palvelee yli 60 000 lääkäriä USA:ssa. Monissa Euroopan maissa käyttöaste radiologien keskuudessa on jo 50 %:n ja 80 %:n välillä. Espanjassa, Italiassa, Norjassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa alueellisilla julkisilla terveydenhuollon sektoreilla teknologia on otettu käyttöön ennen näkemättömissä mitoissa. Pariisissa julkisten sairaaloiden kaikkien 12 000 lääkärin ja 3 000 puhtaaksikirjoittajan on määrä vaihtaa puheentunnistukseen vuoteen 2010 mennessä. Osa asiakkaistamme pitää teknologiamme ja palveluidemme tuomia etuja “kaikkien aikojen menestyksekkäimmän IT-projektin” ansiona. Puheentunnistuksen avulla sairaaloiden tuottavuus on parantunut 5-7 %.
HTW: Mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan?
WASSINK: Jo tänä päivänä kehitämme puheentunnistusta pelkän sanojen tunnistuksen ylittäviin tehtäviin. Olemme tuoneet markkinoille joukon älykkäitä ominaisuuksia nimellä Intelligent Speech Interpretation. Näiden ominaisuuksien avulla terveydenhuollon asiakirjoja voi luoda niin, että käyttäjän toimenpiteet on rajoitettu minimiin. Tällä hetkellä etsimme ratkaisuja, joilla voi integroida kolmannen osapuolen sovelluksia kuten terveydenhuollon tietokantoja, diagnostiikan viitejärjestelmiä ja koodaussovelluksia. Pyrimme kaikilla ratkaisuillamme parantamaan terveydenhuollon dokumentoinnin tarkkuutta, helppoutta ja tehokkuutta. Haluamme kehittää järjestelmiä, jotka lisäävät potilasturvallisuutta tietojen tallennus- ja käsittelyprosessin aikana käytettäessä sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä. Turvallisuutta parantaa esimerkiksi varoitusilmoitus lääkäreille, jos he määräävät raskaana olevalle potilaalle lääkettä, jonka käyttö on kielletty raskauden aikana. Kehitämme myös kielen standardisoimista, jolla tuetaan tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Kaikilla terveydenhuollon sovelluksilla on oltava yhteinen normitettu kieli, jonka avulla ne voivat jakaa keskenään tietoja, joilla on hoidon kannalta ratkaiseva merkitys: Tieto merkitsee turvallisuutta – sairaanhoidossa jopa enemmän kuin monella muulla alueella.
HTW: Miten yhteinen kieli on mahdollista tuotteissa, jotka työstävät ihmisen puhetta?
WASSINK: Puheentunnistustuotteitamme on saatavana tällä hetkellä 25 kielellä. Se tosiasia, että aloitimme kielellisesti niin vaihtelevassa maanosassa kuin Eurooppa, ei antanut meille muuta mahdollisuutta kuin kehittyä hyvin taitavaksi “Babylonian haastajaksi”. Se teki meistä nopeita ja vahvoja levittäytyessämme uusille markkinoille. Tänä päivänä me olemme ainoa puheentunnistusohjelmien valmistaja pieniä markkinoita varten kuten Slovenia, Unkari ja Tanska – sillä potilasturvallisuus ei ole vain suurien maiden huolenaihe. Kielellä, johon viittasin aikaisemmin, tarkoitan kykyä muuttaa ääntä strukturoiduksi tiedoksi, jota voi jakaa ja etsiä, minkä vuoksi se on olennainen työkalu terveydenhuollon prosesseissa – hoidoista hallintoon. Kutsumme tätä kliinisen toiminnan tiedoksi, joka on mielestämme keskeinen osa terveydenhuollon sektorin valmistautumista tulevaisuuden haasteisiin.
HTW: Katoavatko puheentunnistuksen myötä terveydenhuollossa työskentelevät puhtaaksikirjoittajat, jos lääkärit kirjoittavat tästä lähtien itse lausuntonsa?
WASSINK: Ei tietenkään. Terveydenhuollon puhtaaksikirjoittajat ovat välttämättömiä alan markkinoilla, ja johtava lääkärimme on valittu American Medical Transcription Industry Associationin johtokuntaan. Alalla tapahtuu kuitenkin muutoksia, ja puhtaaksikirjoittajat siirtyvät vähitellen toimittamaan lääketieteellisiä tekstejä. Tämän vuoksi Philips on kehittänyt ainutlaatuisen ominaisuuden, jonka avulla voi vaihtaa saumattomasti tausta- ja edustasovelluksilla suoritettavan puheentunnistuksen välillä, mikä optimoi lääkärien ja puhtaaksikirjoittajien työnkulkuprosessin.
HTW: Mitä etuja ”edustapuheentunnistuksessa” (lääkäri suorittaa sanelun ja korjauksen yhden istunnon aikana) on verrattuna ”taustatunnistukseen” (toinen henkilö käsittelee lääkärin sanelun)?
WASSINK: Taustapuheentunnistus on ihanteellinen sairaaloissa, joissa lääkäreitä ei haluta sitoa lausuntojen puhtaaksikirjoitusprosessiin. Lääkärit jatkavat työskentelyään samalla tavalla kuin ennenkin puhtaaksikirjoittajien työn tuottavuuden kasvaessa. Taustatunnistusta käytetään usein lyhytaikaisena ratkaisuna helpottamaan edustatunnistuksen sujuvampaa käyttöönottoa. Tämä prosessi luo yksilöllisesti räätälöityjä profiileja jokaista sairaalan käyttäjää varten, joiden tiedot ovat edustatunnistukseen siirryttäessä jo valmiiksi sovitettu, mikä mahdollistaa tarkkoja tunnistustuloksia. Puheentunnistusteknologian kehityksen ansiosta lääkärit voivat ohjata nyt täysin itsenäisesti lausuntojen tekoa – ja näin tapahtuukin monissa sairaaloissa. On totta, että alussa lääkärien on käytettävä enemmän aikaa lausunnon luomiseen. Kokonaisuudessaan prosessi on kuitenkin tehokas ja säästää lääkärien aikaa, koska se poistaa vaihdot puhtaaksikirjoittajan, potilaan ja hoitavien lääkärien “tausta- ja edustatyön” välillä. Hoidon kannalta ratkaiseva tieto on käytettävissä välittömästi. Tilanne on silloin ihanteellinen, kun lääkärit voivat käyttää haluamaansa menetelmää sanelun aikaisten olosuhteiden mukaan – tällä periaatteellahan SpeechMagic toimii. Käytetyt menetelmät vaihtelevat maakohtaisesti. Espanjassa suositaan edustapuheentunnistusta integroituna sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään: 50 % maan radiologeista sanelee tällä tavoin. Saksassa käytetään usein taustamenetelmää sihteerien taakan helpottamiseksi asiakirjojen käsittelyyn liittyvän työn lisääntyessä. USA:ssa tilanne on vaihteleva. Taustapuheentunnistus on menestynyt hyvin, koska sen avulla sairaalat ovat voineet lyhentää lausuntojen käsittelyaikaa merkittävästi, töiden ulkoistaminen on vähentynyt, ja kustannukset ovat pienentyneet. Jopa paljon tehoa vaativassa erikoissairaanhoidossa kuten ensiapu- tai röntgenosastoilla edustatunnistusta käytetään, vaikka samalla tarvitaan enemmän lääkärin panosta.
HTW: Mitkä yrityksenne saavutukset terveydenhuollon puheentunnistuksessa heijastuvat mielestänne selvimmin Frost & Sullivanin Award for Global Excellence –palkinnossa?
WASSINK: Olen ylpeä siitä, että olemme onnistuneet muuttamaan hallintoteknologian laajasti käytetyksi työkaluksi tietojen tallennusta ja käsittelyä varten terveydenhuollossa parantaen samalla potilasturvallisuutta ja hoitotuloksia. Jotta tämä oli mahdollista, meidän oli opittava ymmärtämään tarkan ja perinpohjaisen tietojen haltuun oton rooli sairaanhoidossa. Tämä oppimisprosessi jatkuu edelleenkin. Ennen kaikkea olemme kehittyneet teknologiatuotteiden valmistajasta maailmanlaajuisesti tunnetuksi tarkan, helpon ja tehokkaan tietojen käsittelyn asiantuntijaryhmäksi. Meitä motivoi sitoutuminen tehtävään, jonka tavoitteena on muuttaa potilastyötä ratkaisevasti, ja olen todella iloinen siitä, että myös yhteistyökumppanimme, asiakkaamme ja nyt Frost & Sullivan ovat huomanneet tämän.
Marcel Wassink, kiitos haastattelustanne.

HealthTech Wire Armin Scheuer Tel: +49 30 36448271 newsroom@healthtechwire.com www.healthtechwire.com

Philips Speech Recognition Systems Anne Durand-Badel +43 1 60101 1048 anne.durand-badel@nuance.com www.speechmagic.com

+ Back ...

Article Options

Printable version
Email this article